Dosin ja Linuxin komentojen vertailu

Yleistä

Komentotulkki ja konsoli

Komentotulkki (shell) on ohjelma, joka suorittaa käyttäjän antamat komennot. Linuxissa yleisimmin käytetty komentotulkki on BASH, (Bourne Again SHell, tavallisen käyttäjän tunnus yleensä $, rootilla #). Dosin komentotulkkeja ovat mm. COMMAND.COMja 4DOS.

Komennot suoritetaan joko konsolissa tai virtuaalikonsolissa.

Bash-komentotulkki osaa täydentää komennon, jos siitä annetaan alku ja painetaan tab-näppäintä (tai joskus kahdesti tai jopa kolmesti). Lisäksi kohdistimen ei tarvitse olla rivin lopussa.

Komentojen ja ohjelmien ero

Komentojen (eli komentotulkin sisäisten käskyjen) avulla kehotetaan komentotulkkia tekemään jotakin. Ohjelma on taas ajettava tiedosto, joka sisältää ohjelmakoodia (suoritettavaa koodia). Komentotulkki yrittää ensin itse suorittaa komennon, mutta jos sitä ei löydy, niin seuraavaksi se etsii suoritettavaa samannimistä ohjelmaa.

Linuxissa komentotulkki etsii ohjelmia /bin (binary executables) ja /sbin (superuser binary executables) -hakemistoista.

Joskus rajanveto komentotulkin sisäisten käskyjen ja varsinaisten ohjelmien välillä voi olla vaikeaa. Windowsin käyttäjät voivat ajatetella komentotulkin käynnistämien ohjelmien olevan Windows - Command -hakemistossa, jolloin kaikki muut ovat komentotulkin sisäisiä komentoja. Siten Dosissa esim. copy, tree jne. ovat komentotulkin sisäisiä komentoja mutta format, fdisk jne. ovat ohjelmia.

Komennoille voi antaa erilaisia optioita (tai ymmärrettävämmin sanottuna valitsimia - arkikielessä 'vipuja') ja parametreja:

ls -la /usr

Edellä on otettu tiedostolistaus (ls) /usr-hakemistosta, jolle on annettu 'vivuiksi' -la (l = long, pitkä muoto ja näytetään kaikki tiedostot, myös piilotetut pisteellä alkavat tiedostot, a = all). Komentojen eri vivut näet man komennon_nimi.

Optiot ovat valinnaisia (kuten nimikin sanoo) ja niillä saadaan rajoitettua komentoa tai lisäinformaatiota asiasta . Jos komennot alkavat viivalla (-), niistä käytetään yksikirjaimista muotoa, ja niitä voidaan myös yhdistää. Jos komento alkaa kahdella viivalla (--), se vaatii pitkän muodon komennosta, esim. '-i' tai --install'.

Täydellisen luettelon Linux-komennoista löydät sivulta Alphabetical Directory of Linux Commands. Tärkeimmät komennot selityksineen löydät sivulta http://www.faqs.org/docs/lnag/lnag_commands.html. Myös sivusto http://www.linuxcommand.org/ sisältää paljon tietoa Linuxin komennoista.

Dos - Linux

Luettelo ei ole täydellinen vaan sisältää vain kaikkein yleisimmät komennot ja joitakin ohjelmia (esim. format). Se onkin tarkoitettu lähinnä vain muistin apuvälineeksi, jos jokin komento on päässyt unohtumaan.

Jos Linuxissa kirjoittaa komennon alkukirjaimen (tai useampia kirjaimia alusta) ja painaa kahdesti (tai tarvittaessa kolmesti) tab-näppäintä, niin Linux tuo näkyviin ko. kirjaimilla alkavat komennot.

Lisätietoja komennoista saa Linuxissa man- ja info-sivuilta (ei kuitenkaan kaikista komennoista).

Komennot

Dos	Linux
\ kenoviiva (backslash)	/ kauttaviiva (slash)
komenotojono (batch), esim. autoexec.bat	skripti, esim. .profile
ei eroa isojen ja pienten kirjainten käytössä	isoilla ja pienillä kirjaimilla on eroa, komennot ja ohjelmat yleensä pienillä kirjaimilla - joskus käytetään myös molempia, esim. ohjelma MToolsFM

attrib	chmod
cd (chdir)	cd - voi käyttää jokerimerkkiä (): [tapsa@tapsa tapsa]$ cd /mnt/windows/My - vaihtaa kotihakemistoon (~), jos hakemiston nimeä ei anneta. - käytetään kauttaviivaa (/) hakemistosta toiseen siirryttäessä paitsi alihakemistoon siirryttäessä. - hakemistopuussa ylöspäin siirryttäessä huomaa välilyönti ennen kahta pistettä cd ..
copy	cp
cls	clear
date ja time	date
echo	echo
del	rm
diskcopy	dd
dir	ls
exit	exit
find	grep tai egrep sanojen tai merkkijonojen hakuun jonkin tiedoston sisältä; Linuxissa käytetään tietokantahakuihin locate-ohjelmaa, joka toimii vasta tietokannan päivittämisen jälkeen (tiedostot lisätty tietokantaan) updatedb-komennolla. Myös find toimii Linuxissa, mutta se on huomattavasti hitaampi kuin locate.
format	fdformat; levyke alustetaan fdformat /dev/fd0 - lisäksi pitää tehdä tiedostojärjestelmä mkfs.vfat /dev/fd0 (luo FAT32-tiedostojärjestelmän)
help	man ja info
mem	free
md (mkdir)	mkdir
more	more tai yleisemmin käytetty less
path	echo, esim. echo $PATH
prompt	PS1=jotain, esim. PS1=tapsa:
print	lpr
quit	exit
rd (rmdir)	rmdir
rem	#
rename	mv
set	set ja export
time	date
tree	ls -R ja du (disk usage), kokeile myös df (disk free)
type	cat
xcopy	cp

Päivitetty viimeksi: 28.5.2005