Ilmainen Red Hat Linux on jatkossa historiaa ja sen korvaavan uuden tuotteen nimi on Fedora. Kysymys ei kuitenkaan ole vain nimen vaihtamisesta vaan Fedora on Red Hatin sponsoroima ja RH-yhteisön tukema avoin lähdekoodi -projekti, mutta ei osa RH:n tukipalveluja (puhelintuki jne.). Red Hat keskittyy näin jatkossa yritysasiakkaisiin. Kuitenkin RH:n tukema tuotelinja perustuu osittain ja RH:n tuotekehittely mahdollisimman paljon Fedora Coreen, joten Red Hatin ystäviä ei missään tapauksessa ole jätetty tuuliajolle.
Fedorasta tulee uusi versio 2-3 kertaa vuodessa ja seuraavan Fedora-version nimeksi tulee Fedora Core 2, ks. sivu http://fedora.redhat.com/. Vakaata versiota edeltävien beta-versioiden (beta release) nimeksi tulee jatkossa testiversio (test release). Uuteen terminologiaan voi tutustua sivulla http://fedora.redhat.com/participate/terminology.html.
Tärkeä tiedotus! Tuki Red Hat Linux 7.1, 7.2 ja 8.0 -versioille lakkaa 31.12.2003 ja tuki 9.0-versiolle lakkaa 30.4.2004. Yrityspuolella Red Hat jatkaa Red Hat Enterprise Linux -nimisenä (eli RHEL) ja ilmaisen Red Hat -version nimi on jatkossa Fedora Core.
Täydellinen vertailu Red Hat Enterprise Linuxin ja Fedora projektin eroista on sivulla http://www.redhat.com/software/rhelorfedora/. Vertailussa huomio kiinnittyy väkisinkin Fedorassa kohtaan "Bleeding edge technology released early and often". Koti- ja työasemakäytössä asia tuskin haittaa (onhan käytössä lisäksi uusimmat ohjelmaversiot), mutta palvelinten pitäjät joutunevat miettimään kahdesti ennen kuin päivittävät vanhemmista toimivista vakaista RH-versioista Fedoraan. Yksi suosittu vaihtoehto Red Hatille palvelinkäyttöön tullee olemaan Lineox Enterprise Linux (LEL), joka on täysin Red Hat Enterprise Linux 3.0 (RHEL) -yhteensopiva. Huom. Lineox jatkaa Spectra Linux 1.2:n ja Red Hat 7.3:n tuotetukea ja päivityspakettien tarjoamista, ks. lisätietoa sivulta http://www.raimokoski.com/.
Ensimmäinen Fedoran versio on Fedora Core 1 (julkaistu 6.11.2003) ja sen voi imuroida ilmaiseksi netistä esim. sivulta ftp://ftp.jyu.fi/fedora/linux/core/1/i386/iso/. Uusimmat Fedoran versiot näet aina sivulta http://fedora.redhat.com/download/ ja peililuettelon sivulta http://fedora.redhat.com/download/mirrors.html (ei välttämättä ajan tasalla). Fedora Core 1 mahtuu kolmelle tavalliselle CD:lle (kaikki 3 CD:tä tarvitaan asennuksessa). Lähdekoodit (SPRMS) vievät vielä toiset kolme CD:tä, mutta niitä ei normaalissa asennuksessa tarvita.
Fedoran laitteistovaatimuksista:
Yksityiskohtaisempaa tietoa asennusvaatimuksista löytyy sivulta http://fedora.redhat.com/docs/release-notes/. Mielenkiintoinen tieto on esimerkiksi se, että Red Hat Update Agent (up2date) tukee nyt pakettien asentamista Apt ja Yum palvelimilta (repositories) samoin kuin paikallisista hakemistoista (local directories). Sivuun kannattaa tutustua ennen asentamista, jos kokoonpano ei ole aivan tavallinen (esim. LCD-näyttö vaatinee option nofb lisäämisen boot-komentoriville) tai rauta (hardware) on hyvin uutta (esim. Atin uudet näytönohjaimet).
Asennuksen aikana voi ottaa kuvaruutukaappauksia painamalla Shift-PrintScreen -näppäimiä. Kuvaruutukaappaukset tallennetaan /root/anaconda-screenshots -hakemistoon.
Graafinen asennus on lähes identtinen RH 9.0:n asennuksen kanssa, joten RH:n käyttäjille asennusohjelma on ennestään tuttu.
Asennus alkaa mahdollisuudella valita, joko normaalin graafisen asennuksen painamalla enter-näppäintä tai valitsemalla text mode -asennuksen, jos haluaa käyttää tekstitila-asennusta (tai muisti ei riitä graafiseen asennukseen).
Seuraavaksi tulee eteen ruutu, jossa voi funktionäppäimillä valita erilaisia asennustiloja tarvittaessa, mutta normaali asennus jatkuu pelkällä enterin painalluksella. Huom. Valintaa tehdessä ei ole mitään kiirettä vaan eri asennusvaihtoehtoihin voi tutustua aivan rauhassa. Asennus jatkuu vasta kun jokin asennusvaihtoehto on valittu. Seuraavassa vielä luettelo funktionäppäimistä:
F2:sta saa lisätietoja oman ajuridisketin (driver disk) käytöstä. F5:n painamisella neuvotaan Rescue Moden käyttö. Rescue Modessa voi käynnistää aikaisemmin asennetun Red Hatin, jos se ei jostain syystä käynnisty Grubista tai käynnistysdisketiltä. Asennus käynnistyy myös suoraan: boot: linux rescue.
Seuraavaksi ehdotetaan Media test -asennusmedian tarkistamista (mediacheck), jota ei kannata ohittaa, jos epäilee jonkin CD:n olevan viallinen. Yleensä vaiheen voi ohittaa, jos on aikaisemmin tarkistanut imuroidut iso-tiedostot ennen polttamista md5sum-ohjelmalla.
Seuraavaksi tulee tervetulotoivotus Welcome to
Fedora Core, josta pääsee eteenpäin enterin painalluksella (tai Next).
Tässä kohtaa myös huomautetaan, että asennuksen voi keskeyttää koska tahansa ennen About to install (ja vielä siinäkin vaiheessa) painamalla Ctrl-alt-Del tai reset-näppäintä.
Asennuskielenä on oletuksena englanti
eikä suomea voi edes valita. Next-painikkeella pääsee asennuksessa
eteenpäin.
Oletusnäppäimistö on English,
mutta sen voi vaihtaa suomeksi valitsemalla vaihtoehdon Finnish
(latin1).
Hiirivaihtoehtoja on riittävästi. Huom.
Varmista ennen asennusta, missä portissa hiiri on kiinni - väärä valinta voi
jumiuttaa koneen!
Vaihtoehdot ja niiden viemä tila (min) ovat seuraavat:
Itse valitsin Workstation-vaihtoehdon, koska halusin valita myös systeeminhallintatyökalut mukaan asennuksen yhteydessä.
Osiointivaihtoehtoja on kaksi:
Jos haluat säästää olemassa olevat osiot kiintolevyllä, valitset tässä kohtaa Manually partition with Disk Druid.
Valitsin edellisessä kohdassa Manually partition
with Disk Druid, koska Fedora olisi halunnut automaattisessa osionnissa
asentaa Linuxin Windowsin päälle (/dev/hda) eikä toista kiintolevyä (/dev/hdb)
edes tunnistettu jostain syystä. Kuitenkin automaattista partitiointia voi
käyttää mallina osioiden koon määrittelyssä ja 'luntata' osiot siitä.
Asennuksen tässä vaiheessa voi vapaasti siirtyä myös takaisinpäin ja kokeilla turvallisesti eri vaihtoehtoja - mitään ei kirjoiteta vielä levylle.
Tein omassa asennuksessani kolme osiota /boot (käynnistysosio - ei välttämätön), / (root eli juuriosio) ja swap. Halutessa voi tehdä myös erillisen /home-osion, jossa on käyttäjän omat asetukset. Juuri- ja käynnistysosion tiedostotyyppinä on oletuksena ext3, jota ei mielestäni ole syytä muuttaa.
Osiointi on se osa asennusta, jossa pitää olla ehdottoman tarkkana. Väärillä valinnoilla voi tuhota muut osiot kiintolevyllä ja niiden käyttöjärjestelmät. Huom! Tässä vaiheessa asennusta voi kyllä kokeilla vielä kaikkea vapaasti automaattisessa osioinnissa tai Disk Druidilla. Vasta myöhemmin tiedot kirjoitetaan levylle ja siitä ilmoitetaan selvästi omana asennusvaiheenaan About to Install. Ohjelma tuo kyllä esille ikkunan Format Warnings, jossa voi painaa Format-nappulaa, mutta todellista ja peruuttamatonta formatointia ei tehdä vielä tässä vaiheessa.
Tässä vaiheessa voit myös asentaa RAIDin (Redundant Array of Independent Disks) käyttöön, jos koneessasi on toinen levy vapaana, jolle haluat peilata ykköslevyn tiedot. RAIDia tarvitaan normaalisti vain palvelinkoneissa. Fedorassa RAIDin käyttöönotto lienee yhtä vaivatonta kuin aiemmin Red Hatissa ja sen pitäisi sujua myös aloittelijalta.
Myös LVM (Logical Volume Manager) voidaan ottaa tässä vaiheessa käyttöön. Lisätietoa sekä RAID:sta että LVM:stä saa esim. sivulta http://linas.org/linux/raid.html.
Oletuksena tarjotaan Grub
-käynnistyslataajaa: The Grub will be installed on /dev/hda.
Oletuksena on käynnistyslataajan asennus mbr:ään, josta pääsee lisävalintoihin vain, jos ruksaa kohdan Configure advanced boot loader options.
Omassa asennuksessani
valitsin Grubin asennettavaksi toisen kiintolevyn (/dev/hdb)
käynnistysosion ensimmäiseen sektoriin First sector of boot partition.
Huom., tällä valinnalla Fedora ei käynnisty ilman erillistä käynnistylataajaa
(esim. ensimmäisellä levyllä) tai käynnistysdiskettiä!
Käynnistyslataaja pitäisi voida asentaa kumman tahansa kiintolevyn mbr:ään (pääkäynnistyslohkoon)- /dev/hda on ruksattu oletuksena - tai omalle boot-osiolleen, jos sellainen on luotu. Jostain syystä Fedora ei kuitenkaan antanut asentaa sitä toisen levyn mbr:ään, jonka takia ajattelin tehdä käynnistysdisketin ja asentaa lataajan myöhemmin komennolla grub-install /dev/hdb, jonka teinkin asennuksen jälkeen:
[root@localhost tapsa]# /sbin/grub-install /dev/hdb
Valinnassa General kernel parameters on valmiina valinta hdc=ide-scsi, jonka voi jättää silleen, jos CD-asema on /dev/hdc eli toisen ide-kaapelin masterina. Toisen ide-kaapelin slave on /dev/hdd. Tässä vaiheessa voi myös valita mahdollisuuden Force LBA32, jota ei yleensä tarvitse käyttää, koska Grub osaa käynnistää myös 8 gigan rajan yläpuolella olevat osiot.
Asennusohjelma tunnistaa myös muita käyttöjärjestelmiä kuten minulla Windows ME:n ensimmäisellä kiintolevyllä. Asennusohjelma antaa sille nimen DOS, jota voi muokata haluamakseen kohdasta edit.
Ohjelma ehdottaa asetuksien
automaattista hakua DHCP:llä (DHCP = Dynamic
Host Configuration
Protocol). Itse olen yleensä ottanut ruksin poist tuosta
kohdasta ja syöttänyt nettiasetukset käsin. Nyt annoin kuitenkin
asennusohjelman yrittää löytää nettiä DHCP:n kautta. Ikävä kyllä - jostain
syystä se ei sitä kuitenkaan löytänyt. Pientä virittelyä tiedossa asennuksen
jälkeen...
Asennusta on yksinkertaistettu. Nyt
vaihtoehtoina ovat ainoastaan No firewall (ei palomuuria) ja
Enable firewall (ota palomuuri käyttöön). Muihin asetuksiin ei ole
syytä koskea (vaan hyväksyä oletusasetukset), jos ei tiedä tarkalleen, mitä on
tekemässä.
Valitse tässä vaiheessa
lisäkieleksi ainakin Finnish jo valmiiksi ruksatun English
(USA) lisäksi.
Systeemin oletuskieltä, English (USA), ei ole syytä vaihtaa.
Europe / Helsinki pitää valita
erikseen. Älä ruksaa kohtaa System clock uses UTC (UTC = Universal
time zone), jos koneessasi on myös Windows-käyttöjärjestelmä. Muuten Red Hatin
aika on kesäaikana kolme tuntia ja muuten kaksi tuntia Windowsin aikaa
edellä.
Tässä vaiheessa kysytään Root
Password (pääkäyttäjän salasana), mutta tavalliset käyttäjät lisätään
vasta myöhemmin uudelleen käynnistyksen jälkeen.
Tässä esitellään asennettavat
paketit, jonka voi jokoo hyväksyä tai vaihtoehtoisesti ruksata kohdan
Customize software packages to be installed, jolloin paketteja pääsee
valitsemaan tarkemmin.
Jos edellisessä kohdassa valitsi
Customize software packages to be installed, tulee tämä valinta esiin.
Huomaa, että KDE:tä ei Fedorassa asenneta, jos ei ruksaa kohtaa KDE Desktop
Environment. Itse ruksasin vielä paketit:
Tässä vaiheessa näytetään myös pakettien viemä levytila (minulla 2.3 Gt)
Tämä kohta on tietynlainen infosivu, jossa
mitään muutoksia ei ole vielä tehty ja asennuksen voi peruuttaa koneen
reset-näppäimellä tai painamalla Ctrl-Alt-Del, jolloin tietokone käynnistyy
uudelleen (reboot). Tässä vaiheessa voi vielä perua
asennuksen, jos tuntee itsensä epävarmaksi eikä uskalla (tai ei ole
riittävästi aikaa) aloittaa itse asennusta.
Fedora vaatii tosiaan kaikki kolme CD:tä
asennukseen toisin kuin esim. Mandrake tai Debian, joiden asennukseen ei
tarvita välttämättä kuin ensimmäinen asennus-CD ja loput ohjelmat voi asentaa
suoraan netistä.
Vasta tässä vaiheessa formatoidaan
(alustetaan) kiintolevyn osiot, jos jokin osio on valittu alustettavaksi.
Asennuksen edistyminen on havainnollistettu hyvin palkilla - yksinkertainen ja toimiva ratkaisu. Itselläni pakettien asennukseen meni aikaa n.tunti - nopeammalla koneella ja CD-asemalla aikaa menee n. 15 minuuttia.
Tärkeä vaihe, jota ei onneksi pääse
vahingossa ohittamaan. Levyke formatoidaan ja tehdään Fedoran käynnistyslevyke
(boot diskette).
Asennus on onnistunut ja nyt kone täytyy
käynnistää uudelleen, Ctrl-Alt-Del. Tässä vaiheessa myös asennus-CD pitää
poistaa asemasta ja käynnistää kone joko kiintolevyltä tai disketiltä.
Tämä vaihe seuraa uudelleen käynnistyksen jälkeen. Vasta nyt tehdään käyttäjille tunnukset ym. (kuvaruutukaappauksia ei ikävä kyllä enää saa).
Lisenssiehdot, joita harva tulee lukeneeksi :)
Tämä vaihe on hyvin yksinkertainen eikä enää esim. voi valita UTF tai local time vaihtoehtojen välillä (valinta tehtiin aikaisemmassa asennusvaiheessa kohdassa 'Time Zone Selection').
Käyttäjän koko nimessä (Full Name) ei voi käyttää skandeja syystä (UTF-8), joten Tapani Räikkönen on Tapani Raikkonen :(
SB Live! (EMU10k1) ei tuottanut Fedoralle ongelmia. Nyt voi vielä testata äänikortin toiminnan Play test sound.
Netistä imuroidussa Fedorassa ei ole lisä-CD:itä, voi vaiheen ohittaa enterin painalluksella.
Seuraavaksi käynnistyy Gnome (kuvaruutukaappaus
Gnomesta on otettu heti asennuksen jälkeen), joka on oletuksena. Sen voi
tietystikin vaihtaa käynnistysvaiheessa myös KDE:ksi, jos KDE on
asennettu ja pitää siitä enemmän. Toki Fedoran KDE on aika aneemisen näköinen,
IMHO.
Fedora Core 1 on minulle lievä pettymys Red Hat 9:n seuraajaksi. Ulkonäköön on kyllä panostettu - ja se onkin silmiä hivelevän kaunis - mutta jotkin asiat näyttävät tuottavan ongelmia kuten nettiasetuksien haku DHCP:llä. Jostain syystä superuser (su) ei saa oletuksena rootin oikeuksia vaan pitää kirjoittaa 'su -'. Mielestäni Fedora on paikallaan Red Hatiin tottuneelle, mutta uusi Linuxin käyttäjä tulee todennäköisesti pettymään - Mandraken ja SuSEn uusimmat versiot ovat helppokäyttöisyydessä (siinä paljon puhutussa 'windowsmaisuudessa') Fedoraa edellä.
Fedora Core 1:n ohjelmaversioista:
Kuten aikaisemmin mainitsin, niin Fedora ei löytänyt nettiasetuksia DHCP:n kautta, joten asetusten säätäminen jäi tehtäväksi asennuksen jälkeen. Nettiasetukset saa kätevästi konfiguroitua konsolissa tekstipohjaisella netconfig-ohjelmalla:
[tapsa@localhost tapsa]$ su - Password: [root@localhost root]# netconfig
Nyt en valinnutkaan DHCP:tä vaan
syötin IP- Gateway- ja Nameserver-asetukset käsin. Tämän jälkeen eth0 piti
vielä aktivoida, jonka voi tehdä hyvin myös gfaafisella apuohjelmalla
redhat-config-network (ks. kuvaruutukaappaus
redhat-config-network).
Koska netti ei toiminut asennuksen aikana, ei Update Agent
toimi ennen kuin systeemi on rekisteröity RHN:ään.
Rekisteröityminen onnistuu klikkamalla Update Agent -ikonia ja täyttämällä
pyydetyt tiedot. Samalla annetaan myös GPG-avain (GNU Privacy Guard).
Jos on ennen rekisteröinyt jonkin RH-version, niin
Authorization-kohtaan voi syöttää suoraan oman tunnuksen ja
salasanan.
Päivityksiä ei tullut yhtään (8.11.2003).
Fedora Core 1 muistuttaa suuresti entistä RH 9:ä, joten Red Hatin ystävät voivat olla levollisella mielellä :) Lisäksi päivittäminen toimivasta RH 9:stä Fedoraan ei mielestäni ole tässä vaiheessa vielä tarpeellista, koska RH 9:n tuki jatkuu huhtikuuhun 2004 asti. Pävittäminen on kuitenkin edessä jossakin vaiheessa ja Fedoran stable-versio tuntuisi silloin luonnollisimmalta jatkolta myös kotipalvelimiin ja pienten yritysten tarpeisiin.
Fedoraan ei tätä kirjoitettaessa ole vielä olemassa täydellistä asennusopasta (koska kysymys on uudesta projektista) mutta sivun http://fedora.redhat.com/docs/ kehittymistä kannattaa seurata. Samoin kannattaa seurata sivustoa http://www.fedora.us/wiki/FedoraHOWTO.
Fedoran asennusongelmissa sivusta http://fedora.artoo.net/faq/ (The Unofficial #fedora FAQ) voi olla apua.
Fedorassa on valmiina yum-paketinhallintatyökalu (Yellow dog Updater, Modified) up2daten lisäksi. Pikaohjeet seuraavassa:
yum check-update
Tarkistetaan, onko päivitettäviä paketteja saatavilla.
yum update
Päivitetään asennetut paketit, joille on uudempi paketti saatavilla.
yum install <paketti>
Yksittäisen paketin asentaminen (huolehditaan myös riippuvuuksista)
Lisätietoa Yum-projektista saa sivulta http://www.linux.duke.edu/projects/yum/.
Apt-ohjelmaa ei ole Fedorassa valmiiksi asennettuna, joten se pitää asentaa erikseen. Sivulla http://www.fedora.us/wiki/FedoraHOWTO on selostettu myös Aptin peruskäyttö.
Nyt voi Aptin asentaa myös suoraan Yumilla:
# yum install apt
Jostain syystä tämä ei ole kaikilla onnistunut (palvelin puuttuu?), joten siinä tapauksessa joudut hakemaan ja asentamaan paketin erikseen, ks. http://www.fedora.us/wiki/FedoraHOWTO.
Aptin käyttö 'apt-get update && apt-get dist-upgrade' antaa ensimmäisen kerran käytettynä virheilmoituksen puuttuvasta GPG-avaimesta:
>Checking GPG signatures... >> Unknown signature /var/cache/apt/archives/alsa-lib_0.9.8-2.fr_i386.rpm: >> (SHA1) DSA sha1 md5 (GPG) NOT OK (MISSING KEYS: GPG#e42d547b)
GPG-avaimen voi hakea seuraavasti:
# gpg --keyserver x-hkp://wwwkeys.nl.pgp.net --recv-keys e42d547b gpg: key E42D547B: "Matthias Saou (Thias) <matthias.saou@est.une.marmotte.net>" 1 new signature gpg: Total number processed: 1 gpg: new signatures: 1 # gpg -a --export e42d547b >e42d547b.asc # rpm --import e42d547b.asc
Tämän jälkeen Apt toimii. Katso lisätietoa GPG avaimista (GPG Keys) sivulta http://fedora.redhat.com/about/security/.
Ilmainen suomenkielen oikoluku- ja tavutusohjelma Soikko on saatavana myös Fedoralle http://fi.openoffice.org/servlets/ProjectDownloadList. Soikko-paketti sisältää purettuna seuraavat ohjelmat:
[root@localhost soikko]# ls soikko-0.2.1-1.i386.rpm soikko-oo-0.2.1-1.fdr.i386.rpm soikko-0.2.1-1.src.rpm soikko.spec
Soikon asennus ei tuota mitään ongelmia superuserina (su -):
[root@localhost soikko]# rpm -ivh soikko-0*
Preparing... ###########################################
[100%]
1:soikko ###########################################
[ 50%]
warning: user mm does not exist - using root
2:soikko ###########################################
[100%]
[root@localhost soikko]# rpm -ivh soikko-oo*
Preparing... ###########################################
[100%]
1:soikko-oo ###########################################
[100%]
Asennus jumiutuu (läppärissä?), jos Logitech Cordless Mouse on usb-väylässä kiinni. Ratkaisu on panna adapteri ps/2-porttiin kiinni asennuksen ajaksi ja sen jälkeen voi ottaa taas usb:n käyttöön. Uusi käynnistys tuo Kudzun esiin, joka löytää hiiren automaattisesti. Tarkista kuitenkin ensin koneesi Bios-asetuksista, että "USB Legacy support" tms. on disabloitu.
HomePNA-yhteyden saa toimimaan kommentoimalla (#) tiedostosta /etc/sysconfig/network-scripts/ifup if-lohkon, joka alkaa
if check_link_down {$DEVICE}; then
Seuraavassa valmiiksi kommentoitu lohko:
#if check_link_down ${DEVICE}; then
#echo $" failed; no link present. Check cable?"
#ip link set dev ${DEVICE} down >/dev/null 2>&1
#exit 1
#fi
Vinkki lukijalta: Jos Fedorassa käyttää ppp0e-yhteyttä, niin pitää laittaa yhteyden nick nameksi: ppp0, muuten yhteys ei toimi. Yhteys palveluntarjoajaan kyllä syntyy ja ip:kin tulee oikein, mutta yhteys ei vaan toimi ennen kuin nicknameksi laittaa: ppp0.
Jos kone ei sammu vaan virta jää päälle, kokeile lisätä Grubiin kernelin käynnistysoptioksi acpi=on. Joissakin koneissa valinta ei toimi vaan seurauksena on 'kernel panic'.
Fedora Coren kerneli sisältää ACPI-tuen (Advanced Configuration and Power Interface), mutta se ei ole oletuksena päällä (disabled). Sen saa päälle, jos lisää käynnistysoptioihin acpi=on.
Linux on innoittanut monia ihmisiä tekemään muistiinpanoja asennuksesta, ohjelmien käytöstä ja kaikesta mahdollisesta Linuxiin liityvästä. Yleensähän kysymys on lähinnä jonkinlaisesta muistilapusta, josta voi tarkistaa aikaisemmin eteen tulleita ongelmia ja niiden ratkaisuja. Myös mielenkiintoiset käyttövinkit löytyvät helposti netistä omalta sivustolta, jos asioita on jaksanut kirjoittaa ylös.
Eräs tällainen mielenkiintoinen sivusto on http://www.ninaliz.net/, jossa aivan tavallinen käyttäjä kertoilee kokemuksiaan Linuxista - myös Fedoran asennuksesta. Ei se Linuxin asennus ja käyttö nyt niin vaikeaa taida ollakaan kuin mitä mielikuvia ihmisillä on asiasta ;)
Päivitetty viimeksi: 19.11.2004
Copyright © 2003-2004 Tapani Räikkönen. All rights reserved.