Woody on Potaton seuraaja ja on ilmestynyt kesällä 2002 (July 19th, 2002). Tämä distro ei todellakaan ole tarkoitettu aloittelijalle vaan lähinnä kokeneille käyttäjille ja systeemin ylläpitäjille (administrator), jolle Linuxin vakaus on ehdoton edellytys. Mutta jos kone on tavallisessa kotikäytössä, niin mikäpä estää yrittämästä Debianin asennusta siihenkin ja pienellä aivojumpalla se yleensä onnistuukin kenelle tahansa :)
Debian tulee 7 CD:llä, jotka on lajiteltu sen mukaan, kuinka suosittuja ohjelmia niillä on. 1. CD sisältää perusohjelmiston ja suosituimmat lisäpaketit, 2. CD hieman vähemmän suositut paketit, 3. CD vielä vähän harvinaisemmat jne. Periaatteessa tulee toimeen jo ensimmäisellä CD:llä (ks. lisätietoja http://www.debian.org/CD/faq/#which-cd) ja loput paketit voi hakea myöhemmin netistä. Muista imuroida 1. CD:n 1_NONUS-versio - esim. sivulta http://ftp.fi.debian.org/debian-cd/images/! Debianista on tullut myös versio 3.0r2 (November 21st, 2003), joka sisältää vain turvapaikkoja (security updates) ja vakavien bugien korjauksia. Hyvin harvoin (jos koskaan) tarvitset kolmatta CD:tä, joten sen imurointi ei enää välttämättä ole aiheellista. Yleensä lisäohjelmat Debianissa asennetaan suoraan netistä apt-get-ohjelmalla (lisää Aptista myöhemmin), jolloin saadaan aina uusimmat versiot ohjelmista.
Ennen asennuksen aloittamista kannattaa ainakin selvittää näytön ominaisuudet ohjekirjasta, näytönohjaimen tyyppi ja hiiren portti. On hyvä myös muistaa, että Debianin 2.2-sarjan kerneli ei tunnista usb-laitteita. Tuki usb:lle tuli vasta 2.4-sarjan kerneleissä. Onneksi Debianissa on myös mahdollisuus asentaa 2.4-sarjan kerneli (vmlinuz-2.4.18-bf2.4) valitsemalla asennusvaihtoehdoista lisävalikon F3-näppäimellä ja kirjoittamalla bf24. Huomaa myös, että voit käyttää journaloivaa ext3-tiedostojärjestelmää vasta 2.4-sarjan kernelin kanssa.
Debian 3.0r1:n asennus bootti-CD:ltä alkaa tervetulotoivotuksella Welcome to Debian GNU/Linux 3.0!, jonka jälkeen voi jatkaa joko painamalla enteriä tai F3-näppäintä, jolla pääsee lisävalikkoon, jossa neuvotaan eri boottivaihtoehtojen valinnassa, esim. boottaamaan rescue-tilassa. Tärkeä valinta on myös mahdollisuus bootata 2.4-kernelillä (jos on esim. usb-laitteita tai AHA-2940 -scsi-ohjain = AIC7XXX).
Seuraavaksi pitää valita asennuskieli. Suomea ei voi valita asennuskieleksi, joten itse valitsin en (United States).
Seuraava vaihe on näppäimistön valinta, joka on fi.
Itse etenin seuraavaksi nettiasetusten määrityksellä. Siinä edetään normaalisti Choose the Hostname (annetaan koneelle nimi) Automount Network Configuration, yes/no. Jos valittiin no (siis ei käytetä DHCP:tä), niin IP, Netmask, Gateway, Domain name, Nameserver pitää määritellä käsin.
Sen jälkeen edetään Installation Main Menun mukaisesti, jossa aina neuvotaan, mitä seuraavaksi pitää tehdä antamalla kaksi vaihtoehtoa Next (seuraava) ja Alternative (vaihtoehto).
Seuraavaksi ohjelma ehdottaa kiintolevyn osiointia cfdiskillä. Jos haluaa käyttää fdiskiä, niin ohjelman voi lopettaa (q) ja mennä virtuaalikonsoliin kirjoittamalla Alt-F2 ja siellä fdisk.
Root- eli juuriosio (/) on tietenkin pakollinen ja lisäksi ehdotetaan tehtäväksi swap- ja boot-osiot. Root-osio on Linux native (ext2) 2.2-sarjan vakiokernelillä ja ext3 2.4-sarjan kernelillä, joiden tyyppinä on 83. Swapin tyyppi on 82.
Sitten edetään seuraavasti:
Ensimmäiseksi neuvotaan, miten setupin voi ajaa uudelleen koska tahansa
ohjelmalla
/usr/sbin/base-config.
Seuraavat valinnat:
Seuraava vaihe on Apt Configuration. Siinä tarjotaan vaihtoehtoina:
Valitsin cd-rom-asennuksen, jonka jälkeen CD:t skannattiin Debianin tietokantaan. Tässä vaiheessa kannattaa skannata kaikki CD:t, jotka on olemassa (1-7), jos ei ole nopeaa nettiyhteyttä. Seuraavaksi kysytään, halutaanko käyttää muita medioita add another apt source? ja itse lisäsin siihen ftp-vaihtoehdon (Debianin sivuston mukaan http olisi kyllä jostain syystä nopeampi kuin ftp). Sitten piti valita sopiva ftp-palvelin ja itse valitsin mirrorin ftp.fi.debian.org (kannattaa suosia kotimaista). Ohjelma vielä testaa ftp:n toiminnan. Omat nettiasetukset olivat kunnossa, joten tämä vaihe ei tuottanut ongelmia.
Jos haluaa skannata myöhemmin lisää Debianin virallisia CD:itä tietokantaan, ne voi tehdä käskyllä apt-cdrom add. Tällä tavalla voi lisätä esim. update-CD:t Aptin tietokantaan. Voit myös ajaa apt-setup-ohjelman koska tahansa uudelleen (voi lisätä eri asennusmedioita, joita ei ole valittu ennestään).
Seuraavaksi base-config käynnistää Tasksel-ohjelman, jolla voi valita asennettavat lisäohjelmat.
Ohjelmalla Dselect voi 'hienosäätää' taskselillä tehtyjä valintoja ja myös lisätä ylimääräisiä paketteja aikaisemmin valittujen lisäksi.
Seuraavaksi ilmoitetaan valitut paketit. Valitsin vaihtoehdoista valittavaksi X ja desktop environment. Valinta tehdään +-näppäimellä ja poistetaan tarvittaessa --näppäimellä. Ohjelmasta poistutaan Q-näppäimellä (huom. iso Q-kirjain). Lisäsin myös joitakin harvinaisempia paketteja, joita uskon tarvitsevani.
Tässä vaiheessa minulle selvisi, miksi aikaisemmin olisi kannattanut skannata kaikki CD:t. Skannasin laiskuuttani nimittäin vain neljä CD:tä sillä seurauksella, että nyt asennusohjelma haki puuttuvat paketit netistä aikaisemmin valitsemaltani ftp-palvelimelta ja jostain syystä yhteysnopeus sattui olemaan todella hidas! Toki jos olisi valinnut asennettavaksi vain peruspaketit, ei olisi tarvinnut hakea mitään netistä, koska 1. CD sisältää kaikki peruspaketit, 2. CD hieman vähemmän suositut paketit jne. Sinänsä pakettien haku netistä ja asennus ei tuottanut ainakaan itselläni mitään ongelmia - aikahukkaa lukuuunottamatta.
Seuraavaksi konfiguroidaan erinäisiä asioita
Xaw3dg
Binutils
Less,
jotka eivät sano tavalliselle ihmiselle mitään. Jos ei tiedä, mitä tekee, niin
kannattaa hyväksyä oletuksina tarjottavat valinnat.
Väärä valinta voi aiheuttaa myöhemmin vaikeasti hahmotettavissa olevia ongelmia. Esimerkiksi, jos vastaa kysymykseen haluaako käyttää less-ohjelmaa aina tiedostojen katseluun, jos muuta ei ole saatavilla (Configuring Less: 'Add a mime handler for "application/*"') myöntävästi, niin kaikkien mimetyyppien oletusohjelma on jatkossa less! Ongelmasta selviää onneksi konfiguroimalla less-paketin uudelleen dpkg-reconfigure less.
Debianissa voi konfiguroida kaiken myöhemmin uudelleen dpkg-reconfigure ohjelman_nimi. Voit myös asentaa configure-debian-ohjelman, joka on tekstipohjainen käyttöliittymä dpkg-reconfigure-komennolle.
Configuring Locales -kohdassa kannattaa valita oletusvaihtoehdoksi (default) fi_FI@euro.
Huom! Debianin asennus ei generoi kaikkia lokaaleja automaattisesti vaan ne
pitää valita asennuksen aikana tai generoida myöhemmin lisäämällä tiedostoon
/etc/locale.gen ainakin rivit
fi_FI ISO-8859-1
fi_FI@euro ISO-8859-15
ja ajamalla sen jälkeen komento locale-gen. Voit
käyttää lokaalien ylläpitoon myös Debianin ohjelmaa dpkg-reconfigure locales. Lisätietoa saat Ari Mäkelän Finnish HOWTO -sivuilta.
Huomaa myös, että Debianissa pitää xfonts-paketit korvata xfonts-transcoded-paketeilla. Paketti xfonts-75dpi-transcoded [75 dpi fonts for X (transcoded from ISO 10646-1)] tukee: ISO-8859 encodings: -2, -3, -4, -9, -10, -13, -14, ja -15. Myös paketti xfonts-100dpi-transcoded [100 dpi fonts for X (transcoded from ISO 10646-1)] voidaan asentaa. Muita trancoded-fontteja ovat xfonts-base-transcoded [standard fonts for X (transcoded from ISO 10646-1)]. Katso lisätietoja Finnish HOWTO-sivulta.
Nfs-common (statd-ohjelma, tiedostot /etc/host.allow ja
/etc/host.deny)
Ssh
Paper size (valitse A4)
Gdm (Gnome Display Manager, default )
Mozilla-browser (voi valita FreeType 2 -tuen)
X-ttcidfont-conf (valitsin 'Freetype', tiedostot:
/etc/X11/XF86Config-4 ja /etc/X11/fs/config)
X-server-com (debconf-ohjelma)
X-server-xfree86. Tässä vaiheessa valitaan näppäimistö (fi), hiiri
(/dev/psaux ps/2-hiirelle ja /dev/ttyS0 ensimmäisessä sarjaportissa
olevalle hiirelle), näytönohjain ja näytön asetukset. Jos tässä
vaiheessa tekee virhevalintoja, niin X ei ehkä käynnisty ja tarvittaessa pitää
ajaa X:n asetukset uudelleen. Ne voi tehdä myös tekstimoodissa kirjoittamalla
dpkg-reconfigure xserver-xfree86, jolloin
asennusohjelma käynnistyy. Toinen mahdollisuus on käyttää ohjelmaa xf86config, mutta se on täysin tekstipohjainen ja vaikeampi
käyttää kuin dpkg-reconfigure xserver-xfree86.
Voit ajaa ohjelman dpkg-reconfigure xserver-xfree86 koska tahansa uudelleen ja hyväksyä enterillä kaikki entiset asetukset ja muuttaa vain sitä kohtaa, jota haluat. Kaikissa valinnoissa on lisäksi mahdollisuus valita asetukset valikosta nuolinäppäimillä, mitä haluaa käyttää, joten esim. hiiren tai näytön asetusvaihtoehtoja ei tarvitse muistaa ulkoa. Vasta aivan lopussa muutetut tiedot kirjoitetaan tiedostoon /etc/X11/XF86Config-4, jos niin haluat. Voit siis perua muutokset vastaamalla kahteen viimeiseen tallennusta koskeviin kysymyksiin No.
Yleinen ongelma Debianin asennuksessa on, että X on oletuksena säädetty käyttämään framebufferia, ja asetus on väärä, jolloin X ei käynnisty vaan ilmoittaa 'screen not modified'-virheestä. Asennuksen aikana asiaa kysytään kohdassa Use kernel framebuffer device interface, jossa vaihtoehdot ovat 'Yes' tai 'No'. Myöhemmin asetuksen voi vaihtaa suoraan tiedostosta /etc/X11/XF86Config-4 Option "UseFBDev" "false", jolloin framebuffer ei ole käytössä. Jos ei osaa editoida suoraan XFConfig-4-tiedostoa, niin voi käynnistää asennusohjelman uudestaan ajamalla dpkg-reconfigure xserver-xfree86.
Seuraavaksi on vuorossa Apt-listchanges, jossa ilmoitetaan, että tietoja voi muuttaa tiedostossa /etc/apt/listchanges.conf.
Viimeiseksi on edessä Debian System Configuration, jolloin valitut asetukset konfiguroidaan. Sen jälkeen päästäänkin login-tilaan, jossa voi kirjautua sisälle järjestelmään :)
Debianin käynnistyslataaja on Lilo eikä uudempaa Grubia voi edes valita (paitsi myöhemmin asentamalla Grub-paketin apt-get install grub). Jos valitsee Make System Bootable vaiheessa vaihtoehdon Make a Boot Floppy, niin enää ei pääse takaisin tekemään systeemistä boottaavaa. Sen voi kyllä tehdä myöhemmin liloconfig-ohjelmalla ja ajamalla sen jälkeen lilo.
Ohjelman liloconfig ajaminen on kolmivaiheinen prosessi:
Älä unohda ajaa asennuksen jälkeen käskyä lilo
Omassa asennuksessani jouduin editoimaan tiedostoa /etc/lilo.conf manuaalisesti, koska liloconfig ehdotti väärää boot-osiota eikä sitä voinut muuttaa asennettaessa. Voit vielä halutessasi varmistaa ennen Lilon asennusta, mikä osio on buuttaava, ajamalla cfdisk-osiointiohjelman ja katsomalla, minkä osion kohdalla lukee boot. Jos et ole tehnyt erillistä boot-osiota (jolloin Lilo asennetaan mbr:ään), tässä kohden ei pitäisi tulla sekaannusta.
Jos haluat poistaa Lilon, niin kirjoita konsolissa roottina lilo -u. Tämä palauttaa aikaisemman käynnistyslataajan takaisin (esim. Windows), jolloin et saa enää Linuxia käynnistymään ilman käynnistysdiskettiä tai asennus-CD:tä.
Debian 3.0:n käynnistysdisketin voi tehdä myöhemmin käskyllä mkboot tai mkrescue.
Jos et tehnyt käynnistysdiskettiä asennuksen aikana ja lilon konfigurointikaan ei onnistunut (saat esim. ruudun täydeltä 'LI 99 99 99' jne.), niin tilanne ei ole kuitenkaan toivoton. Voit nimittäin aina käynnistää asennuksen uudelleen CD:ltä ja edetä kielivalintojen (English) ja näppäimistövalintojen (Finnish) jälkeen asennusmenuun Installation Main Menu ja tehdä vain käynnistysdisketin valitsemalla vaihtoehdon Mount a Previously-initialized Partition ja sen jälkeen Make a Boot Floppy. Seuraavaksi vain Reboot the System ja voit käynnistää Debianin levykkeltä!
Debianin (stable) ohjelmaversiot ovat hieman vanhempia kuin mihin kotikäyttäjä on tottunut, mutta Debianissa onkin kiinnitetty erityistä huomiota järjestelmän vakauteen ja uusia komponetteja on otettu mukaan hyvin harkiten (kotikäyttäjien suosimia alpha- ja beta-versioita on turha etsiä Debianista). Seuraavat paketit ovat 3.0r0:sta:
Debianista on kolme eri versiota: stable (vakaa), testing (testiversio) ja unstable eli sid (epävakaa). Uusin stable-versio Debianista (tätä kirjoittaessa kesällä v. 2003) on 3.0r1 (December 16th, 2002), josta saa myös pelkän päivityksen edelliseen versioon, ks. http://www.debian.org/.
Debianin kehitys etenee unstable (sid) -haarasta (päivityksiä päivittäin) testingiin kahden viikon välein. Testing-versiosta tulee taas stable (eli vakaa versio) noin kahden vuoden välein. Tällä hetkellä stable-version nimi on Woody ja testing-version nimi Sarge. Seuraavan stable-version nimeksi tulee siis Sarge ja testing-versio saa silloin uuden nimen.
Huomaa kuitenkin, että testing- ja unstable-versioiden tietoturva ei ole stablen luokkaa, joten niitä ei kannata käyttää palvelimissa, ks. sivu http://www.debian.org/security/faq#testing:
K: Kuinka tietoturva hoidetaan testing- ja epävakaa-jakeluissa? V: Lyhyt vastaus on: ei mitenkään...
Muistuttaisin vielä, että myös kotikoneet, jotka ovat netissä vain rajoitetunkin ajan (esim. modeemiyhteys), voivat joutua (joutuvat!) jossain vaiheessa systemaattisten hyökkäysten kohteeksi.
Ai niin - kaikkia tietysti kiinnostaa, mistä nimi Sid tulee. Sivulla http://www.debian.org/doc/FAQ/ch-ftparchives.html#s-sid sanotaan näin: The name "sid" also comes from the "Toy Story" animated motion picture: Sid was the boy next door who destroyed toys :-)
Samoin Woody ja Sarge tulevat Toy Storysta: Woody was the cowboy. Sarge was the sergeant of the Green Plastic Army Men. Myös aikaisemmat Debianin versiot ovat Toy Storysta: buzz for release 1.1, rex for release 1.2, bo for releases 1.3.x, hamm for release 2.0, slink for release 2.1 and potato for release 2.2.
Yksityiskohtainen selonteko Debianin eri asennusvaiheista ja -vaihtoehdoista löytyy osoitteesta http://www.debian.org/releases/stable/i386/. Sivulla http://sivut.koti.soon.fi/lindj/debian_problems.html on selvitetty joitakin ongelmia, joihin aloitteleva Debianin käyttäjä törmää sekä ratkaisuja ongelmiin.
Tutustu myös sivustoon http://www.debian.org/doc/manuals/securing-debian-howto/.
Älä unohda testata CD:tä md5sum-ohjelmalla (on valmiina Linuxissa) ja sitä käytetään vastaavasti kuin Dos-ohjelmaakin (Dos vaatii md5sum.exe-ohjelman). Debianin 3.0r1 update-CD tarkistetaan esim. seuraavasti: md5sum debian-update-3.0r1-i386.iso ja verrataan saatua lukua tiedostossa MD5SUMS-update.txt olevaan. Molempien lukujen pitäisi olla samat, c3e92e12fc607dde8e0aec7b4c12bfd0.
Debianin voi asentaa kätevästi myös suoraan netistä, ks. http://www.debian.org/distrib/netinst.
Uusin tapa imuroida Debian on jigdo (Jigsaw Download), ks. http://www.debian.org/CD/jigdo-cd/, josta suunnitellaan pääasiallista Debian CD:iden jakelutapaa tulevaisuudessa. Jigdon idea on imuroida yksittäisiä paketteja ja koota ne image-CD:ksi vasta käyttäjän koneella. Tällä saavutetaan huomattava nopeusetu entiseen kokonaisen iso-imagen imurointiin nähden. Jigdo-tiedostot tunnistaa .jigdo-päätteestä.
Jos haluat kääntää kernelin, niin katso ohjeet Kernelin kääntäminen -sivultani.
Apt (Advanced Package Tool) on todella hieno paketinhallintaohjelma, jolla voi tehdä monelaisia ylläpitotöitä ja asentaa ohjelmia suoraan netistä.
apt-get update && \ apt-get -y --download-only dist-upgrade && \ apt-get autocleanjolloin pakettilista päivitetään, uudet paketit haetaan ja tarpeettomaksi käyneet paketit poistetaan. Uudet jo valmiiksi haetut paketit sitten asennetaan apt-get dist-upgrade
Periaatteessa pakettilistojen päivittämisen ja pakettien asentamisen välillä pitäisi tarkistaa pakettilistojen oikeellisuus, jonka voi tehdä apt-check-sigs-skriptillä (virallinen apt-get ei itse tarkista pakettilistojen allekirjoituksia):
# apt-get update
# apt-check-sigs
(...tulokset...)
# apt-get dist-upgrade
Katso lisätietoa sivulta http://www.debian.org/doc/manuals/securing-debian-howto/ch7.en.html#s-check-releases.
Apt-get hakee paketit /etc/apt/sources.list-tiedostossa olevista paikoista. Listaan voit lisätä tai poistaa osoitteita tarpeittesi mukaan. Voit halutessasi kokeilla myös Unofficial APT repositories (epävirallisia apt-palvelimia), joita voit lisätä /etc/apt/sources.list-tiedostoon. Näin saat halutessasi esim. uusimman Mozillan ja Gnomen käyttöösi epävirallisista backportatuista ohjelmista, http://backports.org/ {backportatut ohjelmat ovat uudelleen käännettyjä paketteja testing- ja unstable-haarasta, jolloin niitä voidaan käyttää stable-versiossa ilman uudempia kirjastotiedostoja). Jos niiden kanssa tulee ongelmia, niin poista tai kommentoi pois ko. palvelin sources.list-tiedostosta ja aja apt-get update && apt-get dist-upgrade uudelleen. Poista lopuksi turhat tiedostot apt-get autoclean. Tutustu myös Juhapekka Tolvasen sivuun http://iki.fi/juhtolv/configs/apt/, jolta saat lisävinkkejä apt.conf, preferences ja sources.list -tiedostojen käytöstä.
Voit käyttää /etc/apt/sources.list-tiedostossa myös kahta eri lähdettä (kuten stable ja testing tai testing ja unstable) sivun http://www.argon.org/~roderick/apt-pinning.html ohjeiden mukaan [sivulla selostetaan myös prioriteettimekanismi (Pin-Priority), jonka mukaan paketit asennetaan]. Voit myös asentaa stable-versioon yksittäisiä paketteja testing-haarasta
apt-get -t testing install paketti
tai unstablesta
apt-get -t unstable install paketti
jolloin koko versiota ei päivitetä testingiksi tai unstableksi.
Joskus voit joutua palauttamaan (downgrade) jonkun vanhan paketin stablesta ja sen voi tehdä seuraavasti ilman /etc/apt/sources.list-tiedoston muuttamista:
apt-get install vanha_paketti/stable
Apt-ohjelmalla on myös monia muita käyttömahdollisuuksia. Tutustu myös eri valitsimien käyttöön, esim. -s, -u ja -f (lisätietoa 'man apt-get'). Paketin nimessä voi käyttää myös jokerimerkkiä (*). Konsolissa voi olla hyödyllistä käyttää myös less-ohjelmaa (| less), jolla voi selata sivuja nuolinäppäimillä. Myös grep (| grep jotakin) voi olla hyödyllinen etsittäessä pitkästä listauksesta jotakin tietyn nimistä pakettia, esim apt-cache search paketti* | less | grep jotakin.
Voit halutessasi myös keskeyttää tiedoston siirron Aptilla Ctrl-c:llä. Apt osaa jatkaa siitä, mihin jäätiin automaattisesti (ilouutinen niille, joilla on pätkivä nettiyhteys), kun annat samat käskyt kuin ennen keskeytystä, esim. 'apt-get dist-upgrade'. Apt hakee paketit /var/cache/apt/archives-hakemistoon ja kesken olevat paketit ovat partial-alihakemistossa.
Voit myös päivittää Woodyn Sargeksi (testing-versio) muuttamalla sources.list-tiedostoon stable tilalle testing ja kirjoittamalla konsolissa rootin oikeuksin (su) apt-get update && apt-get dist-upgrade.
Katso lisätietoa Aptin käytöstä Apt-HOWTO-sivulta.
Synaptic on nopea asentaa kirjoittamalla konsolissa superuserina (su) apt-get install synaptic. Ohjelman voi sen jälkeen käynnistää rootin oikeuksilla (su = superuser) /usr/sbin/synaptic.
Toinen suosittu 'graafinen' ohjelma Aptille on Aptitude (APT frontend), joka on tekstipohjainen.
Usb-hiiri ei toimi vanhalla 2.2-sarjan kernelillä, mutta jos olet asentanut Debianin vmlinuz-2.4.18-bf2.4-kernelillä, siinä on usb-tuki valmiina.
Omassa asennuksessani Debian ei osannut ottaa usb-hiirtä automaattisesti käyttöön vaan vaati pientä käsin säätöä, mutta se ei tuottane ylitse pääsemättömiä ongelmia kenellekään, jos vain tietää, mitä pitää tehdä. Syy tähän on Debianin valitsema minimaalinen linja automaattisten toimintojen osalta vakioasennuksessa. Myöhemmin usb-laitetunnistus saadaan automatisoitua asentamalla apt-getillä joko usbmgr tai hotplug-ohjelma:
tapsa:/home/tapsa# apt-get install usbmgr
tapsa:/home/tapsa# apt-get install hotplug
Väliaikaisesti (istunnon ajan) saat usb-hiiren toimimaan lataamalla tarvittavat moduulit superuserina (su) käyttöön modprobe hid input mousedev. (Hid = Human Interface Device). Moduulien nimet ovat input.o, hid.o ja mousedev.o. Jos usb-hiiri ei toimi, niin luultavasti juuri hid-moduulia ei ole ladattu.
Tietysti myös laite /dev/usbmouse pitää olla olemassa (itselläni ainakin oli valmiina). Tarvittaessa (siis jos sinulla on kaksi hiirtä käytössä yhtäaikaa) voit käyttää seuraavaa komentoa : mknod /dev/usbmouse c 13 63 (mknod = make node). Tuo edellä oleva tarkoittaa, että tehdään laitetiedosto (device node entry) nimeltä /dev/usbmouse, jonka 'character device':n 'major device number' on 13 ja 'minor device number' 63. Numerot ovat linkki laitetiedoston (device file) ja ytimen (kernelin) usb-moduulin välillä. Täydellinen laiteluettelo on tulee kernelin lähdekoodin mukana ja on tiedostossa /usr/src/linux/Documentation/devices.txt. Lisätietoa mknod-komennon käytöstä löytyy esim. sivulta The mknod command (ks. myös sivu The MAKEDEV Script).
Myös tiedoston /etc/X11/XF86Config-4 hiiriosion tulee olla kunnossa. Seuraavassa oma toimiva osioni:
Section "InputDevice" Identifier "Configured Mouse" Driver "mouse" Option "CorePointer" Option "Device" "/dev/usbmouse" Option "Protocol" "ImPS/2" Option "Emulate3Buttons" "true" Option "ZAxisMapping" "4 5" EndSection
Pysyvästi saat usb-hiiren toimimaan lisäämällä em. moduulit hid, input ja mousedev /etc/modules-tiedostoon. Huom! Tiedostoa ei muokata käsin, vaan lisäykset tehdään vapaasti nimeämääsi tiedostoon /etc/modutils-hakemistossa. Sitten ajetaan update-modules, joka kokoaa /etc/modutils-hakemiston tiedostoista yhden /etc/modules.conf -tiedoston. (voit tehdä tämän myös modconf-ohjelmalla). Jos asennat uusia moduuleja kerneliin tai muutat /etc/modules.conf-tiedostoa, joudut joko ajamaan komennon depmod tai sitten boottaamaan koneen, jotta uudet asetukset tulisivat voimaan.
Seuraavassa malliksi oma /etc/modules-tiedostoni (usb-hiiri toimii):
# /etc/modules: kernel modules to load at boot time. # # This file should contain the names of kernel modules that are # to be loaded at boot time, one per line. Comments begin with # a "#", and everything on the line after them are ignored. usb-uhci hid input # usbkbd keybdev agpgart mga mousedev 3c59x nls_cp850 # apm cpuid msr
Huomaa, että myös usb-controller driver (ajuri) pitää ladata. Kaksi yleisintä ajuria ovat UHCI (Intel / VIA chipsets) ja OHCI (melkein kaikki loput piirisarjat kuten SIS jne). Näitä vastaavat moduulit ovat joko usb-ohci tai usb-uhci, joista piirisarjaasi vastaavan moduulin tulee olla siis ladattuna /etc/modules-tiedostossa.
Katso lisätietoa tarvittaessa http://www.linux-usb.org/USB-guide/x194.html.
Debian ei ole tarkoitettu sammutettavaksi! Logoutin jälkeen ei tule mitään valikkoa, josta voisi käynnistää koneen uudelleen (reboot) tai sammuttaa sen (halt). Tavallinen 'kotikäyttäjä' saa kuitenkin koneen käynnistymään uudelleen menemällä virtuaalikonsoliin Ctrl-Alt-F1 ja painamalla yhtä aikaa näppäimiä Ctrl-Alt-Del. Koneen saa sammutettua vain rootin oikeuksilla (su - superuserina) kirjoittamalla konsolissa shutdown -h now tai lyhyemmin halt (tietysti saman voi tehdä myös virtuaalikonsolissa).
Näppärimmät menevät vielä muuttamaan /etc/inittab-tiedostoa mieleisekseen. Oletuksena on:
# What to do when CTRL-ALT-DEL is pressed. ca:12345:ctrlaltdel:/sbin/shutdown -t1 -a -r now
Seuraavassa malliksi Knoppix 3.6:n live-CD:ltä (debian-pohjainen) vastaava kohta:
# What to do when CTRL-ALT-DEL is pressed.
ca::ctrlaltdel:/etc/init 0
Kuten huomataan, Knoppixissa C-A-D sammuttaa koneen, koska ajotaso vaihdetaan nollaksi (init 0).
Kätevä ohjelma Debianin konfigurointiin on Linuxconf, jonka voi asentaa kätevästi Aptilla apt-get install linuxconf, ks. kuvaruutukaappaus.
Jos Debian ei käy Windowsin kanssa samaa aikaa, valitse Linuxconfista Date & time ja ota ruksi pois kohdasta Store date in CMOS: universal format(GMT). Nyt sekä Windows että Debian käyttävät paikallista aikaa (local time). Tietysti jos huomasit Jos taas koneessasi ei ole Windowsia, ruksaa GMT (= UTC) valinta päälle, jolloin Linux tekee kesä- ja normaaliajan vaihdokset automaattisesti.
Yleensä jokainen 'tee-se-itse' -mies saa Debianinsa pahasti solmuun jossakin vaiheessa ja silloin ensimmäinen mieleen tuleva ajatus on asentaa Debian uudelleen. Onneksi uusi asennus on vain harvoin tarpeellista, jos vain tietää, miten riippuvuuksien aiheuttamista ongelmista voi selviytyä.
Ongelmia saattavat aiheuttaa esim. uusien ohjelmien vaatimat kirjastotiedostot, jotka eivät ole yhteensopivia vanhojen kanssa. Asennusongelmia ovat aiheuttaneet mm. KDE 3.1 ja XFree86 4.3.
Jos pävitys ei onnistu apt-get update && apt-get dist-upgrade, niin aja ohjelma base-config uudelleen. Toki joskus voi selvitä myös pelkän tasksel ajamisella. Nämä molemmat ohjelmathan ovat jo ennestäään tuttuja Debianin asennuksesta.
Vinkkejä Debianin asennukseeen ja jokapäiväiseen käyttöön löytyy sivulta http://linuxmafia.com/debian/tips.
Jos käytät Debianin unstable-versiota, niin asenna ehdottomasti pieni apuohjelma, apt-listbugs (asennetaan apt-get install apt-listbugs), joka ilmoittaa uusien pakettien bugit ennen pakettien asentamista. Seuraavassa malli bugi-ilmoituksista:
Retrieving bug reports... Done critical bugs of initscripts (2.85-3 -> 2.85-4) <done> #190921 - initscripts: Wrong path to default /etc/default/rcS grave bugs of libgnome2-0 (2.2.1-2 -> 2.2.2-1) <done> #195872 - Problem in dependency specification grave bugs of mozilla-psm (2:1.3.1-2 -> 2:1.3.1-3) <done> #189907 - mozilla-psm: psm doesn't register with mozilla critical bugs of zlib1g (1:1.1.4-12 -> 1:1.1.4-13) <open> #184763 - Zlib Compression Library gzprintf() Buffer Overrun Vulnerability grave bugs of gs (7.06-1.1 -> 7.07-1) <open> #63163 - [disappeared?] gs consumes all memory #195931 - gs is completely broken Summary: zlib1g(1 bug), gs(2 bugs), initscripts(1 bug), libgnome2-0(1 bug), mozilla-psm(1 bug) Are you sure to install/upgrade these packages? [Y/n/?/...]
Itse en ainakaan asenna tällaisia bugisia ohjelmia (kuten 'gs is completely broken'), joten vastaan kysymykseen p (pinned) ja n (no), jolloin bugisia paketteja ei asenneta. Huomaa, että ehjiäkään paketteja ei asenneta, jos et käynnistä 'apt-get upgrade' tai 'apt-get dist-upgrade' uudelleen.
No entä sitten, jos apt-listbugs heittäytyy hankalasti eikä anna asentaa mitään paketteja seuraavan esimerkin mukaisesti:
/usr/sbin/apt-listbugs:153:in `require': No such file to load -- debian (LoadError)
from /usr/sbin/apt-listbugs:153
E: Sub-process if dpkg -s apt-listbugs | grep -q 'Status: install ok installed'; then
/usr/sbin/apt-listbugs -I -l -g -H misato.debian.or.jp --indexdir=/~taru/apt-listbugs/ --pin-
priority=1000 apt; fi returned an error code (1)
E: Failure running script if dpkg -s apt-listbugs | grep -q 'Status: install ok installed'; then
/usr/sbin/apt-listbugs -I -l -g -H misato.debian.or.jp --indexdir=/~taru/apt-listbugs/ --pin-
priority=1000 apt; fi
Itse en jäänyt ihmettelemään moista ilmoitusta vaan poistin ensin 'apt-listbugs' -ohjelman (esimerkki Knoppixista) ... :
root@knoppix:/home/tapsa# dpkg --purge apt-listbugs (Reading database ... 122071 files and directories currently installed.) Removing apt-listbugs ... Purging configuration files for apt-listbugs ...
... ja asensin sen sitten uudelleen:
root@knoppix:/home/tapsa# apt-get install apt-listbugs Reading Package Lists... Done Building Dependency Tree... Done The following NEW packages will be installed: apt-listbugs 0 upgraded, 1 newly installed, 0 to remove and 31 not upgraded. Need to get 51,6kB of archives. After unpacking 246kB of additional disk space will be used. Get:1 ftp://ftp.no.debian.org testing/main apt-listbugs 0.0.21 [51,6kB] Fetched 51,6kB in 4s (11,4kB/s) Selecting previously deselected package apt-listbugs. (Reading database ... 122045 files and directories currently installed.) Unpacking apt-listbugs (from .../apt-listbugs_0.0.21_all.deb) ... Setting up apt-listbugs (0.0.21) ...
Apt-spy-ohjelmalla (asenna apt-get install apt-spy) voi etsiä nopeimmat apt-palvelimet (Apt repositories) netistä. Haku kannattaa rajoittaa vain Eurooppaan seuraavasti (esimerkkinä unstablen apt-palvelimet):
root@knoppix:/home/tapsa# apt-spy -d unstable -a Europe
Lista palvelimista kannattaa välillä päivittää seuraavasti:
root@knoppix:/home/tapsa# apt-spy update Updating... Grabbing file http://http.us.debian.org/debian/README.mirrors.txt... Update complete. Exiting.
MS Core Fonts -paketin voi asentaa Debianissa kätevästi Aptilla:
# apt-get install msttcorefonts
Näin esim. Microsoftin ohjelmilla luotujen dokumenttien ulkoasu näyttää paremmalta OpenOfficessa :)
Päivitetty viimeksi: 6.12.2004
Copyright © 2003 Tapani Räikkönen. All rights reserved.